Keliakian oireet ja hoito – perustietoa keliakiasta

Gluteeniton ruokavalio on keliakian ainoa hoitokeino. Oireet vaihtelevat vatsavaivoista väsymykseen ja jopa nivelkipuihin ja iho-oireisiin.

Keliakia on elinikäinen sairaus

Keliakia on luonteeltaan elinikäinen sairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine, gluteeni, aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurion. Suolinukka madaltuu tai häviää kokonaan, jolloin ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy.

Keliakian oireet ovat hyvin yksilöllisiä

Keliakiaa pidettiin aiemmin lasten suolistosairautena. Nykyisin tiedetään, että keliakia on koko elimistön ja kaikenikäisten sairaus, joka syntyy suolistossa, mutta heijastuu koko elimistöön. Oireet voivat olla hyvin monenlaisia.

Keliakiaan liittyvät oireet ovat yksilöllisiä. Keliakia voi olla myös vähäoireinen tai oireeton. Klassisia oireita ovat suolistovaivat, kuten vatsan turvotus, ilmavaivat ja ripuli. Nykyisin keliakia diagnosoidaan usein muiden kuin suolisto-oireiden perusteella.

Muita oireita ovat esimerkiksi anemia, osteoporoosi, väsymys, muutokset suun limakalvolla, erilaiset keskushermosto- ja niveloireet, masennus ja lapsettomuus.

Lapsilla tyypillisiä oireita ovat vatsavaivat, nivelkivut, anemia, väsymys, kasvun hidastuminen ja viivästynyt puberteetti. Yksi keliakian ilmentymä on ihokeliakia, joka on voimakkaasti kutiseva ja pienirakkulainen ihottuma, jonka mielipaikkoja ovat hiuspohja, pakarat, polvet, kyynärpäät ja hartiat.

Ainoa hoito gluteeniton ruokavalio

Keliakian ainoa hoito on tarkka ja elinikäinen gluteeniton ruokavalio, jota on noudatettava perusteellisesti. Ihokeliakiassa voidaan hoidon alussa tarvita lisäksi lääkehoitoa. Ruokavalion avulla suolinukkavaurio korjaantuu vähitellen, ihokeliaakikon ihottuma paranee ja ravintoaineiden imeytyminen palautuu normaaliksi. Gluteeniton ruokavalio vaatii tarkkuutta läpi elämän, sillä suolen limakalvo vaurioituu uudelleen pienestäkin gluteenimäärästä.

Keliakia on perinnöllinen sairaus

Keliakia ja ihokeliakia ovat perinnöllisiä sairauksia. Jos keliakiaa esiintyy lähisuvussa, vanhemmilla, sisaruksilla tai lapsilla, sairastumisriski keliakiaan on 10–15 prosenttia. Keliakian tarkkaa syntymekanismia ei vielä tunneta, mutta siihen tarvitaan tietty perinnöllinen alttius ja gluteeni. Lisäksi on mahdollisesti vielä jokin muu tekijä, joka vaikuttaa taudin puhkeamiseen.

Tutkimusten mukaan keliakiaa esiintyy Suomessa noin kahdella prosentilla väestöstä eli yli sadallatuhannella suomalaisella. Diagnosoituja keliaakikkoja on noin 37 000 eli valtaosa keliakiaa sairastavista on vielä löytymättä.

Epäiletkö keliakiaa?

Keliakiaa voidaan tutkia verestä mitattavien vasta-aineiden avulla. Aiemmin lopulliseen diagnoosiin tarvittiin aina ohutsuolen limakalvon koepala, mutta nykyään se ei ole enää välttämätöntä. Uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan koepalaa ei tarvita, jos verestä mitattavat vasta-aineet ovat tarpeeksi korkeat. Ihokeliakian toteamiseen tarvitaaan edelleen ihosta otettua koepalaa.

Jos epäilet sairastavasi keliakiaa, ota yhteyttä lääkäriisi ja pyydä päästä tutkimuksiin. Nykyisin keliakiaa ja gluteeniyliherkkyyttä tutkivat laboratoriotutkimukset on mahdollista tehdä myös oma-aloittaisesti esimerkiksi kotimaisen Puhti-palvelun tarjoaman keliakiatestin avulla. Puhti-testi kertoo tulokset jo viidessä päivässä ja tilanteen vaatiessa voit sen jälkeen hakeutua jatkotutkimuksiin lääkärille.

Runsaasti lisätietoa keliakiasta löydät esimerkiksi Keliakialiiton verkkosivuilta.

Lähde: Keliakialiitto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.